Julkaistu 12.9.2019
Me Naistenkartanolla haluamme, että naiset voisivat paremmin. Vakiintunut toimintamuotomme, vertaisuuteen perustuva oma-apuryhmämme NOVAT toimii hienosti niin kasvokkain kuin verkossa. Kasvokkain tapaavien ryhmien toimintaa on tutkittu ja vaikutuksia arvioitu ja verkkokurssin vaikutuksia tutkitaan parhaillaan. Nykyiset toimintamallimme vaativat sitoutumista itsensä kehittämiseen sekä ryhmässä käymiseen tai verkossa työskentelemiseen. Se toimii monelle, mutta ei kaikille.
Naistenkartano on järjestönä ison uudistuksen äärellä ja sen vuoksi haluammekin korostaa yhteiskehittämisen merkitystä uutta pohtiessamme. Yhteiskunnalliseen tarpeeseen vastaaminen sekä naisten toiveisiin reagoiminen on kehittämistyömme keskiössä. Silloin on todella tärkeää käydä vuoropuhelua ja syventää ymmärrystä siihen, mikä toiminnan tämänhetkinen tarve oikeastaan on. Voisiko vertaistukeen pohjautuvia toimintamuotoja olla muitakin kuin ne, mitä tällä hetkellä tarjoamme?
Järjestämme 16.9. Erätauko – dialogimenetelmää hyödyntäen keskustelutilaisuuden naisten vertaistoiminnasta. Millaiselle toiminnalle on kysyntää? Millaisia toiveita naisilla on? Dialogi sopii menetelmänä tilaisuuteen hyvin, sillä se pyrkii ennen kaikkea syventämään ymmärrystä sekä avamaan erilaisia näkökulmia annettuun aiheeseen tasavertaisessa keskustelussa.
Tässä Sitran artikkelissa dialogia kuvataan näin:
1. Osallistujat ovat dialogitilanteessa tasa-arvoisia. Dialogin lähtökohtana on, että jokaisella on yhtäläinen ihmisarvo ja että jokaisen näkökulma on yhtä arvokas. Dialogissa muun elämän valta-asemat tulisi siirtää syrjään. Amerikkalainen professori Daniel Yankelovich (2001) toteaa, että hierarkiassa ylempänä olevat uskovat usein kohtelevansa muita tasa-arvoisesti, vaikka asia ei todellisuudessa olisi näin. Käsitys itsestämme toisiin nähden joko ylemmän tai alemman tasoisina ohjaa viestintäämme. Kun pidämme itseämme muita ylempinä, emme kuuntele; kun muita alempina, emme uskalla puhua.
2. Dialogi rakentuu toisten näkökulmien aktiiviselle ja myötäelävälle kuuntelulle. Tämä tarkoittaa tarkan huomion kiinnittämistä siihen, mitä toinen sanoo ja tarkoittaa. Dialoginen kuuntelu on omien näkökulmien uudelleen arviointia sen kuuntelemisen pohjalta, mitä henkilö haluaa sanoa. Jos dialoginen kuulija ei ymmärrä, hän pyrkii kysymysten avulla tarkentamaan ymmärrystään. Tavoitteena on ennen kaikkea ymmärryksen kasvattaminen siitä, miten toiset osapuolet näkevät ja kokevat asian, mitä voisimme heiltä oppia ja ovatko näkökantamme sovitettavissa yhteen. Dialogi ei kuitenkaan tavoittele lähtökohtaisesti yhteisymmärrystä.
3. Dialogin osallistujien tulee olla valmiita omien taustaoletustensa tarkasteluun ja kyseenalaistamiseen. Ihminen tarkastelee maailmaa aina joidenkin ”silmälasien” läpi: havainnot ovat väistämättä ainakin osittain havaitsijan itsensä tuottamia, ja ne sisältävät oletuksia asioiden välisistä syy-yhteyksistä (”ihminen löytää työtä, jos hän on tarpeeksi aktiivinen”), itselle tai muille arvokkaista asioista (”luontokokemus on hyväksi ihmiselle”) tai oikeasta ja väärästä (”paperittomille on tarjottava terveydenhoito”). Dialogi on menetelmä omien taustaoletusten ja luokittelujen tutkimiseen. Dialogin avulla voimme keskustella – tuoda omat ja muiden oletukset esiin – vaikka omat taustaoletuksemme poikkeaisivat toisten osallistujien taustaoletuksista.
Ensi maanantain dialogissa on vielä tilaa, voit ilmoittautua mukaan täällä. Jokainen voi osallistua omista lähtökohdistaan käsin, juuri sellaisena kuin on.
Lämpimästi tervetuloa juuri sinulle <3
Annina