Luentotiivistelmä
Sisulla tarkoitetaan yleensä suomen kielessä periksiantamattomuutta ja pinnistelyä jonkin asian eteen, ja yleensä se mielletään varsin positiiviseksi ja erityisen suomalaiseksi ominaisuudeksi.Väitöskirjatutkija ja aktivisti Emilia Lahden mukaan sisulla on kuitenkin varjopuolensa, ja se voi kääntyä myös liian pitkälle mennessään negatiiviseksi. Sisun voi määritellä seuraavasti: ”voimakas psykologinen kapasiteetti, joka äärimmäisen vastoinkäymisen hetkellä auttaa yksilöä kurottautumaan yli oletettujen psyykkisten tai fyysisten voimavarojen. Se on aktiivinen toiminnan tahtotila ja rohkea asenne, jonka avulla yksilö luo sillan tämän päivän ja huomisen välille.” (Lahti 2014.)
Emilia Lahti pohti luennoillaan Naistenkartanon kevään 2020 luentosarjassa traumasta ja äärimmäisestä koettelemuksesta selviytymistä. Hän itse kertoi kokemuksestaan parisuhdeväkivallasta selviytyjänä. Traumojen vaikutukset ihmismielelle ovat vakavat, ja joskus voidaankin puhua traumanjälkeisestä stressistä (engl. post-traumatic stress). Lahti haluaa kuitenkin nostaa keskusteluun myös toisen näkökulman, eli trauman jälkeisen kasvun (engl. post-traumatic growth). Vakavuudestaan huolimatta trauma voi vaikuttaa myös positiivisesti ihmisen kasvuun ja sen seurauksena ihmisen prioriteetit voivat jopa kirkastua. On tyypillistä, että traumasta selviävä ihminen alkaa ajatella elämäänsä traumaa edeltävänä sekä sen jälkeisenä ajanjaksona.
Tästä syntyi Sisu not Silence –projekti, jonka tavoitteena on päättää hiljaisuus koti- ja lähisuhdeväkivallan ympäriltä. Lahden mukaan ihmiset, jotka kyseenalaistavat sen miksi uhri jäi huonoihin olosuhteisiin, ulottavat ja siirtävät häpeäkokemuksen kuulijaan. Lahti teki tietoisen päätöksen olla kantamatta häpeää, joka ei kuulu hänelle itselleen. Lahden mukaan se, miten tällaisiin kysymyksiin yhteiskunnassa suhtaudutaan, heijastelee koko yhteiskunnan kypsyyttä. Usein uhri voi vaieta kokemastaan väkivallasta ja jäädä yksin tilanteeseen. Kuitenkaan Lahden mukaan ketään ei voi syyttää sosiaalisesti piiloutumisesta tai ”naamioiden” käyttämisestä, sillä jokainen selviytyy haastavissa tilanteissa niillä voimavaroilla ja resursseilla mitä on. Kaikessa toiminnassa, jossa toinen painaa ulkopuolelta jotakuta alas, on Lahden mukaan kyseessä aina väkivalta. Hän tosin huomauttaa, että yksilön sisäinen narratiivi voi myös olla alas painava.
Tästä syystä sillä, miten yksilö ajattelee, on merkitystä. Emme vain havainnoi ympäristöämme rationaalisesti, vaan näemme ympärillämme myös sitä, mitä ajattelemme. Ihmisellä on mahdollisuus muuttaa ajatteluaan ja itseään. Lahden mukaan onkin tavallista, että yksilö voi muuntua monta kertaa ja elää ”monta elämää” yhden aikana. Lahti onkin kiinnostunut yksilön sisäisestä potentiaalista ja positiivisesta psykologiasta sen taustalla. Ihmiset voivat saavuttaa uskomattomiltakin tuntuvia asioita, mutta olosuhteet tälle luodaan kuitenkin ihmisten välisissä kohtaamisissa. Kun kohtaamme toisen lempeästi ja arvostaen, luomme hyvää ympärillemme ja kasvualustaa positiiviselle muutokselle.
Sisukkuudella on oma roolinsa näiden asioiden saavuttamisessa. Kuitenkin sisu voi myös kääntyä haitalliseksi, sillä sisuun sisältyy olennaisesti pakko. Ihminen voi suoriutua ja vaatia itseltään liikaa, mikäli oma arvo riippuu omasta sisukkuudesta. Lahti puhuukin ilmiöstä nimeltä grit, jolle ei ole suomenkielistä vastinetta, mutta lähimpänä olisi sinnikkyys. Se kuvastaa intohimoista ja sinnikästä pitkäkestoista suhtautumista johonkin asiaan. Lahti haluaakin kannustaa myös rohkeuteen. Kun hän itse uskaltautui avautua kokemastaan parisuhdeväkivallasta, ihmiset reagoivat kiittämällä rohkeudesta puhua. Hänen mukaansa rohkeus löytyy hiljaisuuden ja puhumisen välimaastosta. Hän haluaakin kannustaa jokaista tekemään jotain rohkeaa omassa elämässään. Lahti muistuttaa, ettei sisukkuus ole vertailtavissa ihmisten välillä. Jokaisen ihmisen elämä ja haasteet eroavat toisistaan. Omaa sisukkuuttaan voi tarkastella kysymällä itseltään: ”Mahdollistaako sisu elämän jatkumisen parhaalla mahdollisella tavalla?”
On hyvä tunnistaa elämässään negatiiviset asiat, mutta myös sen, ettei muutos voi lähteä muualta kuin itsestä. Jokainen yksilö on itse vastuussa vain omasta kasvustaan eikä muita voi muuttaa, joten omaan itseen keskittyminen kannattaa. Lahden mukaan tasapainoista elämää on mahdoton elää, mikäli odottaa muiden toimivan aina pahantahtoisesti itseään kohtaan. Hän kannustaakin kaikkia lähtemään rohkeasti sisäiselle tutkimusmatkalle.
Kirjoittaja: Naistenkartanon järjestöassistentti Veera Heinonen, 28.2.2020
Lähteet:
Lahti, Emilia (2014). Sisu – toiminnan tahtotila. Teoksessa Lotta Uusitalo-Malmivaara (toim.) Positiivinen psykologia, s. 318 – 339. Jyväskylä: PS-kustannus.
Emilia Lahden yleisöluennot 10.2.20 & 19.2.20 ”Sydämen sisu, totuus ja vapaus” Naistenkartanon kevään 2020 luentosarjassa ”Rohkeasti ainutlaatuinen”
Ks. lisää Emilia Lahdesta ja Sisu not Silence -projektista: https://www.emilialahti.com/
Kuva: Stanislav Kondratiev, Unsplash