fbpx

Onni ei ole yksilön oma asia

Onni ei ole yksilön oma asia

Blogi | Julkaistu 27.3.2023

Aivan hiljattain lööpit hehkuttivat Suomen olevan maailman onnellisin maa. Ja miksipä ei olisi, onhan meillä Suomessa paljon kaunista ja hyvää. On julkisia palveluita, sosiaalitukia ja kaikille maksuton perusopetus. Sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu paremmin kuin useissa muissa maissa, perhevapaita voivat hyödyntää myös isät ja armeijaan huolitaan muitakin kuin miehiä. Meillä on kaunis luonto, neljä vuodenaikaa ja puhdasta vettä.

 

Meillä on muutakin, sellaista mikä onnellisuuden kokemusta haastaa. Viime vuosina moni itsestään selvänä pidetty asia on horjunut. Tuli koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota ja korkojen huima nousu. Turvan kokemukseen syntyi säröjä, kerta toisensa jälkeen.

Maailmasta on tullut epävarma. Huolta herättävät globaalien kriisien lisäksi omasta takaa nousevat haasteet. Julkisten palveluiden tulevaisuus, henkilökunnan saatavuus ja työhyvinvointi hoiva- ja hoitoaloilla on noussut otsikoihin useasti viime vuosina. Perinteisesti naisvaltaisilla aloilla on merkittäviä rakenteellisia haasteita esimerkiksi palkkauksen suhteen.

Naisiin kohdistuva väkivalta on sekin Suomessa valitettavan yleistä. Yhtä yleistä kuin syöpä – joka kolmas sairastuu elämänsä aikana johonkin syöpään. Naiset kokevat lähisuhteissaan väkivaltaa tyypillisesti puolisonsa tai ex-kumppaninsa toimesta.

Voiko maailman onnellisemmassa maassa olla onnellinen jos ei ole turvassa?

Väkivallan tiedetään horjuttavan ihmiseen psyykkistä ja somaattista terveyttä. Se tuottaa monimuotoista pahoinvointia, kuten mielenterveysongelmia, joiden vuoksi merkittävä osa työikäisistä jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle. Jälkien jättäminen ei vaadi aina lyöntejä. Satuttavat ja alas painavat sanat sisäistyvät ajan myötä sisäiseksi puheeksi, jonka myötä ihminen vaatii itseltään liikaa ja kohtuuttomia, uskoo olevansa muita huonompi ja oikeudeton onneen. Silloin hän vain suorittaa elämää, tavoittelee muiden unelmia ja yrittää mahtua muottiin, johon ei kerta kaikkiaan sovi vaikka kuinka yrittää. Kyllä siinä uupuu ja väsyy vaikka olisi kuinka kouluttautunut.

Väkivaltaa ei karisteta maratonilla tai joogalla vaikka liikunnan terveyshyödyt myös mielenterveyden kannalta ovat kiistattomia. Yksilö voi syödä terveellisesti, harrastaa ja nukkua riittävästi mutta olla silti valtavan onneton, sillä onnellisuus ei ole yksilön omissa käsissä.

Onnellisuus rakentuu paljon enemmän muiden, kuin yksilön omien ominaisuuksien tai kyvykkyyksien varaan. Onnellisuus on erityisesti turvan kokemusta, luottamusta elämän kantokykyyn ja toisiin ihmisiin ja näiden hyväntahtoisuuteen. Onni on jaettuja kokemuksia, omien säröjen ja koko elämäntarinan kanssa sovussa elämistä. Se on armollisuutta ja myötätuntoa ja yhteisen hyvän edistämistä.

Suomi on onnellinen, koska mitä ilmeisimmin, suurimmalla osalla meistä on elämässä joku, joka tukee silloin kun arki haastaa. Onnellinen tietää, että vaikeuksia kohdatessaan hänellä on ihmisiä, jotka rientävät avuksi, kuulevat ilman sanojakin, myötäelävät iloja ja suruja. Onnellinen osaa olla sitä myös muille ja luo näin hyvää oloa, luottamusta ja turvaa ympärilleen.

 

Johanna Linner Matikka

 



Kirjoittaja on kouluttaja, väitöskirjatutkija sekä tietokirjailija, joka on työskennellyt erilaisten hyvinvointia haastavien ilmiöiden parissa ja on erityisen kiinnostunut ihmisen kyvystä selviytyä ja joustaa elämän vastoinkäymisissä. Väitöskirjatutkimuksessaan hän tutkii lähisuhdeväkivallan kokemuksista toipumista.

Linner Matikka puhuu Naistenkartanon järjestämässä avoimessa ja maksuttomassa webinaarissa maanantaina 3. huhtikuuta klo klo 18 aiheesta “Mihin voin vaikuttaa? – Yksilön ja yhteisön vastuu hyvinvoinnin rakentamisessa”. Katso lisätiedot täältä, tervetuloa!