Naiseus ja sisäinen kriitikko
Vieraskynäblogi | Julkaistu 17.10.2022
Hop hop! Taukoihin ei ole tällä viikolla varaa. Muista lasten eväät ja hammaslääkäriajat. Muista sähkölaskun eräpäivä ja myyjäisten mokkapalat. Muista soittaa vanhalle äidille, mutta älä puhu liian pitkään, jotta ehdit pestä tukkasi ennen seuraavaa Teamsia. Muuten totuus paljastuu – olet yhtä homssuinen ja itsekäs, kuten sinulle on aina sanottukin.
Seis! Syvä hengitys! Aamupäivä on kaunis ja työpäivää on hyvin jäljellä. Maksut eivät ole myöhässä, ainakaan kovin pahasti. Ja Teamisissä kaikki ovat nykyään rennosti verkkareissa. Todellisuus ympärillä on arkisen kohtuullinen, mutta miksi olo tuntuu silti levottomalta? Kuka minua juoksuttaa tehtävästä toiseen? Sisäinen kriitikko, sekö taas asialla?
Jokaisella meillä on mielessämme sisäinen ääni. Se ilmenee ajatuksina ja tunteina, uskomuksina ja erilaisina odotuksina, joita kohdistamme itseemme ja elämään. Ajatuksemme juoksevat mielessämme, ne ohjaavat toimintaamme ja valintojamme. Olemme kuitenkin niin tottuneet ajatustemme jatkuvaan pulinaan, ettemme usein huomaa sitä. Juoksemme arkeamme edestakaisin sisäisen äänen ohjaamana ja luulemme, että siihen kannattaa luottaa. Valitettavasti tämä sisäinen ääni on meitä kohtaan yleensä melko vaativa. Eikä se aina kerro totuutta.
Tätä ääntä voidaan kutsua vertauskuvallisesti sisäiseksi kriitikoksi.
Naisen elämän talletetut odotukset
Mielen taipumus huomata ja tallettaa ikäviä kokemuksia ja muodostaa niiden pohjalta tulkintoja itsestämme ja elämästä on universaali: jokaisen mieli on taipuvainen toistelemaan ikävyyksiä enemmän kuin iloja ja onnistumisia. Mutta koska kokemuksemme ovat erilaisia, myös sisäinen kriitikko omaksuu eri ihmisillä hieman erilaisia asioita. Jos olemme taipuvaisia tunnollisuuteen ja olemme jo lapsena joutuneet ottamaan paljon vastuuta itsestämme ja toisista, sisäinen kriitikkomme saattaa vaatia meiltä ylenmääräistä vahvuutta ja vastuunottoa. Jos taas olemme kuulleet paljon kritiikkiä ja arvostelua elämämme varrella, sisäinen kriitikkomme muistuttaa meitä olemaan tarkkana ja pyrkimään täydellisyyteen, jotta vain suinkin välttyisimme lisätoruilta.
Myös naiseuteen liittyy paljon odotuksia ja vaatimuksia, jotka sisäinen kriitikko omaksuu ja joista se usein kärkevästi muistuttelee. Ulkonäköpaineet, äidin rooli, kodin hengettären rooli puhumattakaan työelämän monenlaisista sukupuolittuneista ennakkoluuloista ja lasikatoista ovat kaikki kulttuurisia uskomuksia, jotka elävät osin myös siksi, että sisäistämme niihin liittyviä odotuksia. Silloinkin, kun kukaan ei ole valvomassa kotimme siisteyttä, ulkonäkömme hoitamista tai töidemme sujumista, saatamme itse vaatia itseltämme jatkuvia suorituksia niihin liittyen.
Etäisyys auttaa
Emme onneksi ole tuomittuja elämään sisäisen kriittisen äänemme armoilla loppuelämäämme. Meille vain on harvoin kotona tai koulussa opetettu tietoisuuden ja myötätunnon työkaluja, sisäisen kriitikon kesyttämisen taitoa. Oikeastaan päinvastoin – kasvuolosuhteemme ovat valitettavasti saattaneet entisestään vahvistaa kriitikkoamme.
Sisäistä kriitikkoa voi kuitenkin kesyttää. Ensimmäiseksi tarvitaan tietoisuutta, pysähtymistä ja kääntymistä omien ajatusten ja tunteiden puoleen. Missä ajatukseni ovat nyt? Mitä mieli pyörittää? Mitä odotuksia ja vaatimuksia mielessäni on juuri nyt? Miten tämä kaikki saa minut tuntemaan ja toimimaan?
On myös tärkeä oppia rauhoittumaan, sillä sisäinen kriitikko saa ravintonsa stressistä ja huolesta. Hengitä syvään, anna lihasten pehmentyä, salli itsellesi lepoa ja rauhaa. Luo turvaa ja rentoutta keholle pienin askelin.
Sitten voit alkaa vielä huomata, että mielessäsi on kriitikon lisäksi myös toisenlainen ääni – kuin sisäisen ystävän ääni. Se voimistuu, kun kuuntelemme sitä ja alamme antaa itsellemme kannustusta, rohkaisua ja validointia samoin kuin tekisimme parhaalle ystävälle. Tämä ääni syntyy itsemyötätunnosta, joka on tutkitusti mielen hyvinvointia tukeva taito.
Vapaus valita omat ajatukset
Emme useinkaan voi valita elämämme kaikkia olosuhteita. Jotkin tilanteet aiheuttavat kipua, väsymystä ja hankaluutta. On sairautta, taloudellisia huolia, vaikeita ihmissuhteita. On asioita, joita ei juurikaan voi muuttaa, ainakaan nopeasti. Mutta on myös olemassa tuskaa, johon voimme vaikuttaa. Oma mielemme muuttaa monet elämämme tilanteet raskaammiksi vatvomalla, syyttämällä ja arvostelemalla sen sijaan, että olisimme itsemme tukena vaikeassa tilanteessa.
Kun rauhoitumme ja käännymme lempeästi itsemme puoleen yhä uudelleen, sisäinen kriitikko alkaa vähitellen menettää teräänsä ja kesyyntyä. Samalla aito itsemme saa uudenlaista tilaa ja voimaa. Kuulemme, mikä juuri meille on tärkeää tässä päivässä. Voimme nähdä kauneutta ja merkitystä menemisen, tulemisen ja arjen kaaoksenkin keskellä. Olemme vapaampia elämään ilman jatkuvia suorituksia, määritelmiä ja kaavoja siitä, millaisia meidän pitäisi olla kelvataksemme. Kelpaamme itse itsellemme ja silloin olemme elämänilon äärellä.
Kirjoittaja: Taina Laane, kirjailija, itsemyötätunto-menetelmän kouluttaja, työnohjaaja, MAPP, YTM
Lisätietoja aiheesta voi kuulla Naistenkartanon järjestämässä webinaarissa Kesytä sisäinen kriitikkosi ke 26.10.