Luontosuhde vai luontoyhteys – mitä eroa näillä on?
Julkaistu 6.6.2024 | Vapaa palsta vapaaehtoisille
Edellisessä blogitekstissäni kirjoitin hitaasta valokuvauksesta henkilön luontoyhteyden vahvistajana. Tässä artikkelissa halusin täsmentää sitä, miksi kirjoitin nimenomaan luontoyhteydestä enkä luontosuhteesta.
Luontosuhde kestää, mutta luontoyhteys on jatkuvassa muutoksessa
Meistä jokaisella on jonkinlainen luontosuhde, koska saamme luonnosta melkein kaiken tarvitsemamme. Luonto tuottaa happea, rakennusmateriaalia ja ruokaa. Lisäksi luonnossa liikkumisen on havaittu olevan hyödyllistä henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille.
Luontosuhteessa ei kuitenkaan ole kyse vain siitä, mitä ihminen saa luonnosta, sillä luontosuhde on kaksisuuntaista vuorovaikutusta. Ihminen on vain yksi laji, joka voi esimerkiksi tuottaa luonnolle tarpeellisia ravinteita. Lisäksi ihmiskehossa asuu monia lajeja.
Luontosuhteemme on olemassa syntymästä kuolemaan. Huonona luontosuhteena voidaan pitää sellaista suhdetta, mikä on haitallinen luonnolle. Hyvä luontosuhde palvelee molempia osapuolia.
Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä Marko Jäntti linjaa, että luontoyhteys on luontosuhteen alakäsite. Luontoyhteyteen kuuluvat esimerkiksi:
- Henkilökohtaisten luontokokemusten saaminen
- Erilaisten merkitysten antaminen luonnolle
- Tunneyhteyden kokeminen
Luontoyhteys voi heiketä, vahventua ja heiketä taas uudelleen kunkin elämäntilanteen mukaan.
Suomalainen luontoyhteys ymmärretään usein metsäyhteydeksi
Suomalainen luontoyhteys voidaan haluttaessa mieltää samaksi asiaksi kuin metsäyhteys, sillä Suomen maapinta-alasta yli 75 % on metsää. Aiemmin metsää oli enemmän. Adela Pajunen ja Marko Leppänen kirjoittavat kirjassaan Suomalainen metsäkylpy (2019), ettei esivanhemmillamme ollut erillistä sanaa metsälle, koska sitä oli kaikkialla.
Metsäyhteys voidaan määritellä edelleen vaikkapa metsärakkaudeksi. Termin voidaan katsoa käsittävän kaikki positiiviset suhtautumistavat metsää kohtaan (esimerkiksi vastuun tunteminen, ykseyden kokeminen tai empatia).
Metsäyhteyden määrä ja laatu vaihtelee yksilöittäin. Metsäyhteyttä ei välttämättä tunne kovin syvästi, jos ei ole lapsesta asti saanut myönteisiä metsäkokemuksia, mutta metsäyhteyden rakentaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Esimerkiksi meditatiivinen valokuvaus voi auttaa vahvistamaan metsäyhteyttä (eli kaikkia niitä positiivisia tunteita, joita metsä meissä voi herättää).
Lopuksi
Me elämme luonnossa ja luonnosta ja meissä itsessämme on luontoa, joten kaikilla ihmisillä on luontosuhde. Luontoyhteys tarkoittaa sitä, kuinka koemme luonnon ja mitä tunnemme sitä kohtaan.
Metsäyhteys on yksi luontoyhteyden alatyypeistä samaan tapaan kuin ilmastotunteet ovat ympäristötunteiden alalaji. Sanaa “metsäsuhde” käytetään toisinaan tarkoittamaan sitä, minkä näkisin ennemminkin juuri metsäyhteydeksi. Esimerkiksi, suomalaisten metsän kanssa kokema yhteenkuuluvuus on valittu Elävän perinnön kansalliseen luetteloon juuri suomalaisen metsäsuhteen nimellä.
Googlettamallakin saa kirjavia tuloksia. Google tarjoaa metsäsuhdetta käsitteleviin hakuihin metsäyhteyteen liittyviä hakutuloksia. Metsäyhteyden Google tulkitsee selvästi henkisempänä käsitteenä tarjoten esimerkiksi metsäkylpyihin liittyviä artikkeleita.
Minun oma luontoyhteyteni pysyy yllä valokuvaamalla, tekemällä päivittäisiä metsäkävelyitä ja seuraamalla ikkunasta lintujen, lumikoiden ja metsäjänisten touhuja. Asuminen (metsä)luonnon keskellä sopii minulle.
Luontoyhteyden ylläpitämiseen tai vahvistamiseen ei välttämättä tarvita maallemuuttoa, kameraa tai lenkkikenkiä. Luontoyhteyttä voi vahvistaa omaan elämäntilanteeseen sopivilla keinoilla eikä luontoyhteyden ajoittaisesta väljähtämisestä tarvitse ottaa paineita. Välillä yhteys on heikompi, välillä vahvempi, muttei se liene katoamassa minnekään.
Artikkelin kirjoittaja on luonnonmukaisesta elämästä kiinnostunut Marja Simonen.
Vapaa palsta vapaaehtoisille on Naistenkartanon vapaaehtoisille tarjottava blogisarja. Blogisarjassa vapaaehtoiset pääsevät julkaisemaan ajatuksiaan blogitekstin muodossa. Teksteissä esitetyt näkökulmat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä edusta Naistenkartanon virallista kantaa.
Jos sinulla on kysyttävää tai haluaisit kirjoittaa Vapaa palsta -blogiimme, voit olla yhteydessä Tampereen seudun asiakaskoordinaattoriin: Saija Savolainen saija.savolainen@naistenkartano.com.