Älä lupaa turvallisempaa tilaa, jos et ole valmis sitoutumaan siihen – toimijoilta tarvitaan rohkeutta puuttua avoimen naisvihamielisiin tilanteisiin
Blogi | Julkaistu 1.11.2023
Viime aikoina monet eri tapahtumat ja toimijat ovat ottaneet käyttöönsä turvallisemman tilan periaatteet – tämä on hieno asia. Mielestäni on kuitenkin erityisen tärkeää, että turvallisemman tilan toteuttaminen ei jää pelkästään puheen tasolle. Turvallisempi tila ei synny pelkästään toteamalla ”Tämä on turvallisempi tila”.
Ajatus tälle tekstille syntyi räppifestareilla, joita käytänkin malliesimerkkinä siitä, kuinka turvallisemman tilan periaatteet eivät välttämättä toteudu toimijan lupauksista tai hyvistä pyrkimyksistä huolimatta. Kyseisten festareiden tapahtumanjärjestäjä oli mainostanut verkkosivuillaan sekä sosiaalisen median kanavissaan, että kyseisessä tapahtumassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. Ihmettelin etukäteen tätä linjausta, sillä tiesin esiintyjäkaartissa olevan useamman artistin, joilla on kappaleidensa sanoituksissa järkyttävää kielenkäyttöä. Sanoitukset sisältävät esimerkiksi räikeää naisvihaa sekä naisiin kohdistetun väkivallan ihannointia. Niinpä päätin kysyä tapahtumanjärjestäjältä, millaisia konkreettisia toimenpiteitä he tekevät turvallisemman tilan toteuttamiseksi.
Turvallisempi tila edistää osallisuutta ja yhdenvertaisuutta
Turvallisemmassa tilassa jokainen pyrkii luomaan ilmapiiriä, joka on yhdenvertainen, kunnioittava ja avoin (Suomen YK-liitto). Turvallisempi tila tarkoittaakin yksinkertaisuudessaan muiden ihmisten kunnioittamista. Sen ytimessä on ihmisten itsemäärittelyoikeuden kunnioittaminen, toisten kuunteleminen, sensitiivisyys sekä vastuun kantaminen. Tavoitteena on luoda erilaisista tiloista turvallisia niin, että eri taustoista tulevat ihmiset pystyvät osallistumaan toimintaan. (Rossi & Saresma 2022.) Turvallisempi tila on siis väline, jolla voidaan edistää yksilöiden osallisuutta. Turvallisempi tila muodostuu erityisen merkitykselliseksi niille ihmisryhmille, jotka ovat yhteiskunnallisesti haavoittuvassa asemassa. (Rajala 2021, 71.) Näin ollen turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönotto ja noudattaminen voi edistää esimerkiksi naisten ja eri vähemmistöryhmien osallistumista erilaisiin toimintoihin ja tapahtumiin. On kuitenkin huomioitavaa, että turvallisempi tila on hyödyllinen kaikille ihmisille ja ihmisryhmille.
Turvallisempi tila on siis väline, jolla voidaan edistää yksilöiden osallisuutta.
Turvallisempaan tilaan kuuluu keskeisesti ihmisen oma tunne turvallisuudesta. Turvallisemmassa tilassa pyritään luomaan ympäristö, jossa ihmisen ei tarvitse pelätä esimerkiksi syrjintää, häirintää tai ahdistelua. (Suomen YK-liitto.) Turvallisempi tila on siis paikka, jossa jokaiselle paikallaolijalle pyritään luomaan tunne turvallisesta osallistumisesta (Rajala 2021, 16). Koska kyseessä on nimenomaan yksilöllisesti koettu tunne, voi olla mahdotonta tietää, kokeeko toinen ihminen tilanteessa olonsa turvalliseksi. Osallistujille ei myöskään voida luvata täydellä varmuudella turvallista tilaa juuri siksi, koska kokemus omasta turvallisuudesta on yksilöllinen tunne – jokainen hahmottaa ja kokee turvallisuuden omalla tavallaan. Turvallisemman tilan kehittäminen onkin jatkuvaa työtä eikä täydellistä, kaikille turvallista tilaa voida koskaan täysin saavuttaa (Rajala 2021, 16; Kaukinen, Drake & Aura 2022). Siitä huolimatta tiloista tulisi pyrkiä tekemään jokaiselle niin turvallisia kuin mahdollista.
Turvallisemman tilan periaatteet tuovat näkyväksi usein sanoittamattomaksi jäävät pelisäännöt, joiden mukaisesti sosiaalisissa tilanteissa toimitaan (Maunuksela 2022). Turvallisempi tila voi ennaltaehkäistä turvattomuuden kokemuksia ja syrjintää, koska toimintaan osallistuvilta ihmisiltä velvoitetaan kyseisiin periaatteisiin sitoutumista. Turvallisemman tilan periaatteet tekevät myös syrjiviin tilanteisiin puuttumisesta helpompaa. (Kaukinen, Drake & Aura 2022.) Turvallisemman tilan periaatteiden toteuttaminen vaatii esimerkiksi tapahtumanjärjestäjältä paljon etukäteisvalmistelua ja suunnittelua, kykyä tarkastella kriittisesti omaa toimintaansa sekä malleja, joilla voidaan puuttua turvallisemman tilan periaatteiden vastaiseen toimintaan.
Turvallisempi tila ei välttämättä toteudu, mikäli sen ylläpitämiseen ei sitouduta
En pystynyt välttymään festareilla naisvihaa sekä naisiin kohdistetun väkivallan ihannointia sisältäviltä kappaleilta. Jotkut artistit käyttivät kappaleiden sanoitusten lisäksi välipuheissaan loukkaavaa kieltä. Esimerkiksi yksi artisteista puhutteli yleisöä sanoin ”Hyvät miehet ja h*rot”. Koska en ollut saanut tapahtumanjärjestäjältä etukäteen (enkä totta puhuen vieläkään) vastausta siitä, millä tavoin turvallisemman tilan periaatteita aiotaan tapahtumassa ylläpitää, kysyin asiasta järjestyksenvalvojalta. Hän kertoi, ettei artistien naisvihaa sisältäviin ilmauksiin ole ”mahdollista puuttua”, sillä ongelma on koko räppiskenessä. Hänen mukaansa artisteilta vastaavanlainen kielenkäyttö on hyväksyttävää, mutta festareiden osallistujat eivät saisi käyttää vastaavanlaista kieltä. Artistin vapauteen vetoaminen onkin yksi naisvihaa ylläpitävä keino, jolla esimerkiksi räppipiireissä naisvihaa sisältävää puhetta ja sanoituksia selitellään vuodesta toiseen.
Artistin vapauteen vetoaminen onkin yksi naisvihaa ylläpitävä keino, jolla esimerkiksi räppipiireissä naisvihaa sisältävää puhetta ja sanoituksia selitellään vuodesta toiseen.
Mielestäni vastaavanlaiset yleisötapahtumat olisivat nimenomaan paikkoja, joissa voitaisiin puuttua erilaisiin syrjinnän muotoihin. Lähtökohta turvallisemman tilan periaatteiden toteuttamiseen esimerkiksi festareilla voisikin olla se, että tapahtumaan palkattujen esiintyjien tulee sitoutua toiminnassaan turvallisemman tilan periaatteisiin. Tämä loisi myös artisteille painetta pohtia omaa toimintaansa ja omia naisvihaa (ja muita syrjinnän muotoja) sisältäviä sanoituksia ja puheitaan. Sama pätee myös muilla toimialoilla – turvallisemman tilan periaatteiden täytyy olla selkeät kaikille työntekijöille ja niiden mukaiseen toimintaan tulee sitoutua kaikessa toiminnassa. Vasta sen jälkeen osallistujilta voidaan edellyttää toiminnassaan turvallisemman tilan periaatteiden mukaista toimintaa – ja toisaalta vasta sen jälkeen osallistujille voidaan luvata turvallisempaa tilaa.
Festareiden palautekyselyssä totesin, ettei tapahtumajärjestäjän lupaama turvallisempi tila toteutunut. Mikäli tapahtumanjärjestäjä tai mikä tahansa muu toimija lupaa, että toiminnassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita, silloin niitä tulee noudattaa, edistää ja ylläpitää. Ei riitä, että osallistujille annetaan lista asioista, joita ei saa sanoa tai tehdä. Turvallisemman tilan periaatteiden toteuttamista varten tarvitaankin aktiivista työtä. Kuten aluksi totesin: turvallisempi tila ei toteudu pelkästään sanomalla ”Tämä on turvallisempi tila.”
Kirjoittaja: Saija Savolainen, Tampereen seudun asiakaskoordinaattori
Blogiteksti julkaistiin alun perin Naisjärjestöjen Keskusliiton blogissa 31.10.2023
Lähteet:
Kaukinen, Ruut, Drake Merja & Aura, Pirjo (2022) Turvallisemman tilan periaatteet helpottavat syrjintään puuttumista. eSignals Haaga-Helia. Viitattu 17.10.2023. Saatavissa https://esignals.fi/kategoria/tutkimus-ja-kehittaminen/turvallisemman-tilan-periaatteet-helpottavat-syrjintaan-puuttumista/#1e2750c8
Maunuksela, Klaus (2022) Essee: Turvallisen tilan periaatteet ymmärretään väärin – kyse on luottamuksen rakentamisesta, ei siitä että kaikilla on koko ajan kivaa. Yle Kulttuuricocktail. Viitattu 17.10.2023. Saatavissa https://yle.fi/aihe/a/20-10003719
Rajala, Riikka (2021) Turvallisemmassa tilassa: Voiko turvallisempi tila lisätä osallisuutta? Opinnäytetyö YAMK. Viitattu 12.10.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/509863/Rajala_Riikka.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Saresma, Tuija & Rossi, Leena-Maija (2022) Turvallinen tila ansaitsee kunnianpalautuksen. Tulva. Viitattu 12.10.2023. Saatavissa https://tulva.fi/lue/turvallinen-tila-ansaitsee-kunnianpalautuksen/
Suomen YK-liitto. Turvallinen tila. Viitattu 17.10.2023. Saatavissa https://www.ykliitto.fi/turvallinen-tila