Mitä on naiserityinen työ?
Blogikirjoitus | Julkaistu 3.7.2024
Yhteiskuntamme on rakennettu miesten toimesta miehille. Toimistojen lämpötilat ovat säädetty sopivaksi miehille, autojen törmäysturvallisuus on testattu miestyypillisellä keholla, työajat, työpaikat, koko työkulttuurimme on suunniteltu miehille sopivaksi (Perez 2019) puhumattakaan vertaistukiryhmistä – varsinkin päihdekuntoutuksen ryhmistä mainittakoon aa-ryhmät, joista useat vertaistukiryhmät ovat ottaneet mallia.
Kokemukseni Naistenkartanolla on vahvistanut sen, että naiserityisen työn paikka yhteiskunnassa tuntuu olevan aika näkymätöntä. Naiserityistä työtä kritisoidaan ja sen tarpeellisuutta vähätellään. Naisille suunnatun vertaistukitoiminnan olemassaolon tärkeyttä on hankala ymmärtää, eikä sitä koeta olennaiseksi osaksi sosiaalipalveluita.
Tätä kaikkea sai kohdata itse henkilökohtaisesti, kun esitteli Naistenkartanoa toiminnan ulkopuolella. Kuitenkaan kaikki naisille suunnattu toiminta ei ole naiserityistä toimintaa. Jos vain kokoamme yhteen joukon naisia ei se tee toiminnasta naisille suunniteltua – naiserityistä.
Naiserityisen toiminnan kulmakiviä ovat luottamuksen sekä turvallisemman tilan luominen. Toiminta pohjautuu naisten kokemien haasteiden kuten naiseuden ristiriitojen, naisten omaksumien roolien sekä yhteiskunnallisten syrjivien rakenteiden huomioon ottamiseen.
Naiserityinen työ kohtaa naiset lähtökohtaisesti yksilöinä eikä rooliensa kautta, kuten yhteiskunta heidät niputtaa. (Kekäläinen 2023, 13.) Kyllä, keskustelunaiheet usein pyörivät näiden roolien ympärillä ymmärrettävästi, sillä siihen minuuteen olemme kasvatettu.
Naiserityinen työ kuitenkin tarjoaa naisille tilan löytää minuuttaan näiden roolien takana tai näistä rooleista riippumatta. Esimerkkinä näistä rooleista: naiset ottavat valtavasti taakkaa hoivaamisesta ja huolenpidosta. Hoivataakka on yhteiskunnallisesti kasautunut naisten harteille ja tähän todellisuuteen olemme luoneet oman olemisemme. Toisin sanoen emme ole luoneet, olemme mukautuneet siihen, mitä meille on tarjottu. Pienestä asti tytöt laitetaan istumaan poikien väliin rauhoittamaan ja vastuutetaan muiden toiminnasta. On vaikea löytää omaa itseään kaiken tämän ulkopuolelta tulevan vastuun alta. Naiserityinen työ palauttaakin vallan omasta elämästään takaisin naisille.
Naiserityinen työ ottaa huomioon naiseuden moninaisuuden ja toivottaa tervetulleeksi kaikenlaiset itsensä naiseksi identifioivat ihmiset. Jokainen nainen kokee naiseuden yksilöllisesti ja naiseuden ihanaan kirjoon kuuluu valtavasti erilaisia tapoja olla nainen. Naiserityinen työ on voimauttavaa ja tukee tämän omanlaisen naiseuden löytämisessä. Luottamuksen ja turvallisuuden luominen rakentavat tilan, jossa naiset voivat olla vapaasti omia itsejään ilman pelkoa ja löytää tätä omanlaistaan naiseutta. Luottamuksen ja turvallisen tilan luominen ovatkin peruselementtejä naiserityisessä työssä. (Kekäläinen 2023, 13.)
Turvallista tilaa voidaan luoda esimerkiksi turvallisemman tilan periaatteilla, kuten Naistenkartanolla on käytössä. Turvallisemman tilan periaatteet eivät itsessään takaa turvallista tilaa, vaan niistä täytyy pitää myös kiinni, kuitenkin vain niiden läsnäolo voi luoda turvallisuuden tunnetta ja tieto siitä, että jos niitä ei kunnioiteta, voidaan tilasta poistaa. Turvallisuuden kokemusta luo myös tuttuuden kokemus (Rytkönen, n.d).
Naiserityisessä työssä on myös olennaista traumatietoinen ja väkivaltatyön osaaminen, sillä hyvin useat naiset lähisuhdeväkivaltatilastojenkin (Tilastokeskus 2023) valossa ovat kohdanneet elämänsä aikana väkivaltaa, varsinkin miehiltä (Kekäläinen 2023, 13). Naiserityinen työ tarjoaakin naisille tilan ilman vaaran tunnetta.
Traumainformoidulla työotteella tarkoitetaan traumojen huomioon ottamista ja tiedostamista. Traumoja pyritään olemaan kertaamatta ja ohjaajalta vaaditaan herkkiä tuntosarvia asian suhteen. Jos joku ryhmäläinen jakaa traumaattisesta kokemuksestaan, on ohjaajan vastuulla varmistaa, ettei keskustelu vahingoita muita ryhmäläisiä tai kertojaa itseään. Ohjaajan täytyy myös osata rajata keskustelua ja keskustelun jälkeen varmistaa, että kaikilla, varsinkin jakajalla, on mahdollisuus keskustella jonkun työntekijän kanssa.
Traumainformoidussa työssä ei myöskään kosketeta toisia ilman lupaa. (Rytkönen n.d.) Naistenkartanon turvallisemman tilan periaatteet varmistavatkin muun muassa jokaisen oikeuden koskemattomuuteen.
Naiserityinen työ myös rikkoo sisäistettyä naisvihaa. Naistenkartanon hankkeenkin mukaan nainen on naiselle tuki, ei susi. Olemme kasvatettu vihaamaan muita naisia ja moni on varmasti kuullut miten emme ole ”kuin muut tytöt” ja ottanut sen suurimpana kohteliaisuutena mitä on.
Naiserityinen työ tuo naiset yhteen ja osoittaa kuinka suuri voima naisyhteisöllä voikaan olla. Jaetut kokemukset naiseuteen liittyen luo kuulluksi ja nähdyksi tulemisen tunnetta, joka taas tukee kokonaisvaltaisesti hyvinvointia.
Vaikka naiserityinen toiminta ei suurta yleistä arvostusta vastaanotakaan, sen olemassaolo on sitäkin tärkeämpää. Jokainen nainen ansaitsee tilan, jossa olla oma itsensä, jossa löytää itseänsä ja olla turvassa. Naistenkartano pyrkiikin tarjoamaan juuri tällaista tilaa.
Tekstin kirjoittaja on Naistenkartanon sosionomiharjoittelija Kia, intohimoinen naisten oikeuksien puolustaja.
Lähteet
Kekäläinen S. 2023. Naiserityinen työ Keltsussa. Opinnäytetyö. Yhteisöpedagogi, järjestö- ja nuorisotyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Naistenkartano ry. N.D. https://www.naistenkartano.com/naistenkartano/ Luettu 25.4.2024.
Naistenkartano ry. 2024. Vuosikertomus 2023. https://www.naistenkartano.com/wp-content/uploads/vuosikertomus-2023.pdf
Perez, C. 2019. Näkymättömät naiset – näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Suomennos Arto Schroderus, WSOY 2020.
Rytkönen, M-E. N.D. Ryhmätoiminnan ohjaajan vinkit turvalliseen ja traumatietoiseen ryhmän ohjaamiseen. Blogikirjoitus. https://www.supernovat.com/blogi/ryhmnturvaaja-ryhmtoiminnan-ohjaajan-vinkit-turvalliseen-ja-traumatietoiseen-ryhmn-ohjaamiseen
Tilastokeskus 2023. Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta suomessa 2021. Loppuraportti. https://www.stat.fi/media/uploads/sukupuolistunut_vakivalta_teemasivu/sukupuolistunut_v%C3%A4kivalta_ja_l%C3%A4hisuhdev%C3%A4kivalta_suomessa_2021_-loppuraportti.pdf