Mitä ovat ilmastotunteet?
Julkaistu 14.5.2024 | Vapaa palsta vapaaehtoisille
Ilmastotunteet ovat ilmaston tai lähinnä ilmastonmuutoksen ihmisessä herättämiä tunteita. Esimerkiksi ilmastonmuutosta koskeva uutisointi voi herättää kaikenikäisissä epämääräistä pahaa oloa. Ensimmäinen askel on silloin ilmastotunteiden tunnistaminen. Sen jälkeen niistä voi puhua – vaikkapa Naistenkartanon toiminnan piirissä.
Erilaisia ilmastotunteita
Ilmastoahdistus lienee tunnetuin ilmastotunne. Se tarkoittaa ahdistustilaa, missä kokee ilmastonmuutokseen liittyvät asiat uhkaavina. Ilmastotunteita on enemmänkin ja osa niistä on luonteeltaan positiivisia, kuten ilmastoriemu tai ilmastotoiveikkuus.
Ilmastotunteet miehillä ja naisilla
Ilmastonmuutos kohtelee miehiä ja naisia usein epätasa-arvoisesti. Esimerkiksi kuivuus lisää naisten työtaakka niissä maissa, joissa veden hakeminen useiden kilometrienkin päästä on naisten vastuulla. Halusin selvittää, onko suomalaisten miesten ja naisten kokemissa ilmastotunteissa eroja. Tässä minua auttoi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran Kantarilla teettämä kyselytutkimus. Kyselytutkimus on vuodelta 2019, joten se ei valitettavasti ole aivan tuore.
Kyselytutkimuksen mukaan naisista:
- 22 % on erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta
- 47 % on melko huolissaan ilmastonmuutoksesta
- 22 % ei ole juurikaan huolissaan ilmastonmuutoksesta
- 5 % ei ole lainkaan huolissaan ilmastonmuutoksesta
Saman tutkimuksen mukaan miehistä
- 10 % on erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta
- 36 % on melko huolissaan ilmastonmuutoksesta
- 33 % ei ole juurikaan huolissaan ilmastonmuutoksesta
- 16 % ei ole lainkaan huolissaan ilmastonmuutoksesta
Kyselyn perusteella naiset ovat siis miehiä useammin huolestuneita ilmastonmuutoksesta. Vain 5 % naisista sanoo, ettei ole lainkaan huolissaan, kun taas miehistä vastaavan vastauksen antoi 16 %.
Apua vaikeisiin ilmastotunteisiin
Vaikeisiin ilmastotunteisiin voi hakea apua vertaistukiryhmästä, taiteesta, pitämällä taukoa ilmastoaiheisista uutisista tai esimerkiksi terapiasta. Sitra kysyi suomalaisilta myös siitä, mistä he kokivat saaneensa apua vaikeisiin ilmastontunteisiin. Vastausten mukaan eniten apua tuo ekologisten valintojen tekeminen arjessa (80 % vastanneista) ja luonnossa liikkuminen (75 %). Lisäksi yli puolet vastanneista kertoi saavansa apua aiheesta keskustelemisesta.
Lopuksi
Ilmastotunteiden – kuten ilmastoahdistuksen – käsittely lähtee liikkeelle siitä, että tunteet tunnustetaan ja tunnistetaan. Tunteet pitää ensin tunnistaa ja sanoittaa, jotta niistä voi puhua. Puhuminen helpottaa oloa ja yhdessä toimiminen pitää yllä toivoa.
Kyselytutkimuksen mukaan vaikeisiin ilmastotunteisiin saa helpotusta erityisesti ympäristöystävällisten elämäntapojen harjoittamisesta ja luonnossa liikkumisesta. Jos paha olo ei tunnu helpottavan, negatiivisiin ilmastotunteisiin voi hakea apua vertaisryhmistä tai esimerkiksi terapiasta.
Artikkelin kirjoittaja on luonnonmukaisesta elämästä kiinnostunut Marja Simonen.
Tukea ilmastotunteisiin voi saada mm. Naistenkartanon vertaistukiryhmistä. Tampereella alkaa Ilmastotunteet minussa -ryhmä, joka kokoontuu kaksi kertaa torstaina 23.5. ja 30.5. klo 13.00-15.00.
Vapaa palsta vapaaehtoisille on Naistenkartanon vapaaehtoisille tarjottava blogisarja. Blogisarjassa vapaaehtoiset pääsevät julkaisemaan ajatuksiaan blogitekstin muodossa. Teksteissä esitetyt näkökulmat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä edusta Naistenkartanon virallista kantaa.
Jos sinulla on kysyttävää tai haluaisit kirjoittaa Vapaa palsta -blogiimme, voit olla yhteydessä Tampereen seudun asiakaskoordinaattoriin: Saija Savolainen saija.savolainen@naistenkartano.com.