Kuunteleminen – taito, joka voi mullistaa ihmissuhteesi
Julkaistu 26.10.2023 | Vapaa palsta vapaaehtoisille
”Pyh, mitä taitoa siihen muka tarvitaan? Kai nyt jokainen, jolla on kaksi korvaa, osaa kuunnella!”. Niinhän sitä luulisi. Harva varmaan edes pysähtyy pohtimaan tuon yksinkertaiselta kuulostavan asian monitasoisuutta. Syy, miksi haluan kirjoittaa aiheesta, on henkilökohtainen. Jouduin joitakin vuosia sitten itseäni tiedostavamman ihmisen rinnalla myöntämään, että aidon kuuntelemisen taidoissani oli petrattavaa. Huomio oli nolo, mutta tarpeellinen. Siitä alkoi aktiivinen itseni havainnointi kuuntelutilanteissa ja harjoittelu, joka on tuottanut syvempiä ihmissuhteita, tuntuvampaa läsnäoloa ja aidompaa empatiaa & yhteyttä keskustelukumppaniani ja sen myötä kaikkia elämäni ihmisiä kohtaan. Toivon, että pysähdyt ajatuksella pohtimaan seuraavia ja peilaat niitä itseesi. Millä tasolla olet kuuntelijana nyt? Mitä ajatuksia se sinussa herättää? Entä millainen kuuntelija haluaisit olla?
Kuuntelemisen tasot:
- Kuuntelemattomuus. Kuuntelija on hiljaa, mutta ei kuunnellakseen puhuvaa osapuolta; hän liitelee pääosin omissa ajatuksissaan.
- Itsekäs kuunteleminen. Kuuntelija kyllä kuuntelee toisen puhetta, mutta on keskittynyt omiin kokemuksiinsa käsiteltävästä asiasta. Hän odottaa vain koska toinen lopettaa, jotta pääsisi itse ääneen. Pahimmassa tapauksessa hän jopa keskeyttää toisen puheen, kuten esimerkiksi lapsilla on tapana, jolloin keskustelu voi mennä ”kilpailuksi”.
- Samaa mieltä – eri mieltä. Kuuntelija kuuntelee, mutta hänen intressinsä on arvioida toisen puhetta; olenko asiasta samaa mieltä vai en. Kuuntelijalla on vahva käsitys siitä, miten asiat ovat, eikä hän halua luopua tästä. Kärjistetysti voidaan sanoa, että näillä kolmella alimmalla kuuntelemisen tasolla emme oikeastaan halua aidosti kuulla toisen ajatuksista.
- Soveltavan kuuntelemisen taso. Kuulija kyllä yrittää kuunnella, mutta on edelleen kiinni omassa näkökannassan. Tavoitteena on soveltaa toisen puheeseen sitä, minkä hän jo tietää tai mitä ajattelee, mutta näiden rajojen ulkopuolelle ei ole halukkuutta astua.
- Osallistuvan kuuntelun taso. Kuuntelija kuuntelee tarkkaavaisesti ymmärtääkseen, mutta tarve ymmärtää toisen osapuolen sanominen suhteessa aiempaan tietoon estää läsnä olevaa kuuntelua. Kuuntelija siis tulkitsee kuultua oman maailmankuvansa kautta. Tällä tasolla kuuntelu on jo varsin kehittynyttä.
- Ymmärtävä kuuntelu. Ylimmällä tasolla ihminen kuuntelee, eikä yritä ymmärtää niin paljon, että ymmärtämisen yritys estäisi kuulemasta. Oleellista on kuitenkin halu ymmärtää puhujaa tämän omasta maailmankuvasta käsin. Kuulija antautuu ”tyhjällä päällä” läsnä ollen kuulemalleen asialle ja antaa itselleen rauhassa aikaa ja tilaa muodostaa mielikuvaa toisen tarkoituksesta ja sen yhteydestä omiin kokemuksiin. Hän on myös valmis kyseenalaistamaan aiempia tietojaan ja käsityksiään asiasta, on avoin uusille näkökulmille. Ymmärtävään keskusteluun mahtuu myös hiljaisia hetkiä, eli aikaa prosessoida kuultua sekä tietoista oman ymmärtämisen varmistamista (”ymmärsinkö oikein… sanoit äsken…”) (Paul Burns: Psychology of Mind 2001)
No niin. Miltä portaalta löysit itsesi? Toki kykymme kuunnella vaihtelee sosiaalisen kontekstin, päivän vireystilan ja monen muun asian vaikutuksesta. Mutta arkikielessä ytimessä on kuitenkin ajatus siitä, kuunteletko aidosti toista ymmärtääksesi ja oppiaksesi hänestä, vai odotatko vain omaa vuoroasi päästä ääneen
Tarve tulla kuulluksi on osa ihmisyyttä ja väittäisin, että moni tuskailee sen puutteessa. Alettuani tiedostaa kuuntelun tasoja, olen usein ärsyyntynyt rakkaisiin ystäviinikin. Juuri kun olen alkanut kertoa jotain itselle tärkeää, toinen kiilaa omalla vastaavalla kokemuksellaan väliin, jolloin oma kokemukseni tulee ikään kuin sivuutetuksi, jutultani katkaistaan siivet. Vaatii rohkeutta sanoa läheiselle, että ”Anteeksi, musta tuntuu, että sä et nyt anna mulle tilaa kertoa tästä…” tai ”Toivoisin, että olisit nyt vain hiljaa kommentoimatta ja kuuntelisit, mitä mulla on kerrottavana”. Toinen saattaa kyllä aluksi hämmentyä, mutta on lopulta toivottavasti vain kiitollinen, että ilmaisit rajasi ja pidit siitä kiinni. Itse ainakin saat voimauttavan kokemuksen omalla puolellasi seisomisesta. Yhtä lailla vaatii itsekuria toista kuunnellessa malttaa tyynnyttää tämän kokemuksista nousevat omat ajatukset ja tarve puhua ne ulos. Harjoitus tuottaa tulosta tässäkin lajissa.
Naistenkartanon NOVAT-vertaistukiryhmä, jossa puheenvuorot ovat kellotettuja. Näin taataan jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus ilmaista itseään ilman, että häntä keskeytetään, kommentoidaan tai neuvotaan. Aluksi kokemus voi olla hämmentäväkin, kun on tottunut siihen, että keskustelu varsinkin isossa joukossa rönsyilee holtittomasti. Muistan itse suorastaan ujostelleeni ensimmäisillä kerroilla, kuullessani vain oman ääneni ja jäsentymättömiksi kokemat ajatukseni. Sittemmin noista kolmeminuuttisista kasvoi tärkeitä tuokioita, jolloin sain valita, haluanko nyt vain purkaa mieltäni vai kenties haastaa syvään juurtunutta häpeää puhumalla ääneen jostakin, mistä aiemmin olen vaiennut. Olipa intentio mikä tahansa, on kovin tervehdyttävää saada rauhassa vapaasti kertoa asiansa usealla kuulijalle kerralla. On myös kaunis lahja kunnioittaa toisen sisäistä maailmaa niin paljon, että antaa tämän ajatuksille häiriöttömän tilan ja jakamattoman huomionsa. Kuunteleminen on taito, jonka treenaamisesta koituu pelkkää hyötyä ja jonka vaikutukset ulottuvat laajasti itsesi ulkopuolelle. Haastan siis jokaisen harjoittelemaan! Varoitus: saatat huomata positiivisia muutoksia ihmissuhteissasi 😊
Kirjoittaja: Sarisa Huttunen, Naistenkartanon vapaaehtoistyöntekijä, joka juuri valmistuu ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi.
Lähde: Paul Burns, Psychology of Mind, Rapport 2001
Kuvat: Pixabay
Vapaa palsta vapaaehtoisille on Naistenkartanon vapaaehtoisille tarjottava blogisarja. Blogisarjassa vapaaehtoiset pääsevät julkaisemaan ajatuksiaan blogitekstin muodossa.
Jos sinulla on kysyttävää tai haluaisit kirjoittaa Vapaa palsta -blogiimme, voit olla yhteydessä Tampereen seudun asiakaskoordinaattoriin: Saija Savolainen saija.savolainen@naistenkartano.com.