Julkaistu 3.10.2019
Aloin nyt itsekin tarkastella unelmiani, niitä jotka vielä lymyävät jossain mieleni sopukoissa, niitä joita en ehkä ollut edes antanut itselleni unelmiksi. Sekä niitä jotka olivat kuljettaneet minua elämässä eteenpäin ja jotka osa ovat toimineet ikään kuin moottorina saavuttamilleni asioille. Sain voimaa huomatessani, kuinka unelmoinnin avulla minun on varmasti mahdollista tavoittaa elämässäni myös tulevia haaveitani, kunhan vain muistan pysähtyä rauhassa arvostavasti niiden äärelle. Oli hienoa huomata millaisella voimalla unelmani ja haaveeni ovat kuljettaneet minua elämässäni eteenpäin.
Yleisöluennollamme 9.10.2019 pohditaan sitä miksi niin usein suoritamme enemmän muiden toiveita kuin unelmoimme ja kuuntelisimme mitä oikeasti itse haluamme? Luennoitsijana toimii Sanna Wikström, joka on Hidasta elämää –hyvinvointisivun perustaja.
Miksi unelmointia pidetään niin tärkeänä? Hidasta elämää -sivustolla Katri Mäkisen haastattelema Andy Hopi avaa ajatuksiaan unelmoinnin tärkeydestä:
”Mun mielestä unelmoinnilla on itseisarvo. Unelmointi on tärkeää, koska tavallaan se vie jo puoleenväliin matkalla kohti sitä, mitä ikinä tavoitteletkaan – mutta toisaalta se vie vasta puoleenväliin, koska toteutus on sitten se toinen puoli. Jokainen voi itse määritellä, mikä on hyvä unelma ja mitä unelmat omassa elämässä merkitsevät. Olen itse löytänyt kaksi kriteeriä, millä hyvää unelmaa voi mahdollisesti mitata.
Ensimmäinen on, että unelma antaa energiaa. Jos saat unelman olemassaolosta elämääsi jotain, mitä haluat saada, unelmalla on iso itseisarvo ja periaatteessa sen toteutumisella ei ole merkitystä. Toinen kriteeri on unelman toteutettavuus: jos se tuo elämään konkreettisesti niitä juttuja, joita haluaa, silloin sillä ei tarvitse olla niin paljon itseisarvoa. Toisessa vaakakupissa on se, mitä unelma antaa mielelle, ja toinen vaakakuppi on enemmän tavoitteellisuutta ja konkretiaa.”
Tervetuloa karistamaan muiden odotukset harteilta ja vahvistumaan omien unelmien äärelle keskiviikkona 9.10.2019. Meidän kaikkien unelmat ovat tärkeitä ja omiamme, ja me itse voimme viedä niitä eteenpäin.
Aurinkoisin syysterveisin,
Anni
Sosionomiopiskelija, Laurea-ammattikorkeakoulu