Äiti-tytär-suhde on naisen elämään vaikuttava tärkeä suhde, jolla on vaikutusta myös naisen omaan kasvuun sekä läheisiin ihmissuhteisiin. Äidin ja tyttären välisessä suhteessa näkyy kulloisenakin aikana ja kussakin kulttuurissa vallitsevat naiseuteen kohdistuvat roolit ja odotukset. Toimintatavat ja mallit siirtyvät sukupolvelta toiselle ja voivat tiedostamattomina hiertää ja vaikuttaa naisen hyvinvointiin. Tutkimalla äiti-tytär-suhdettaan ja sen merkitystä omaan elämäänsä sekä työstämällä selvittämättömiä asioita voi hyväksyä itsensä ja oman naiseutensa.
Suhde äitiin vaikuttaa tiedostamattomana tai tietoisena läpi elämän: pohdimme, hyväksyykö äiti minut ja toimintatapani? Äitisuhdetta ei voi vältellä tai paeta, vaan se on käsiteltävä jossakin vaiheessa osana omaa kasvamista. Tyttären suhde äitiin on keskeinen, koska äidit valtaosin vastaavat edelleen lastensa kasvatuksesta. Ei liene sattumaa, että kulttuurissamme ovat edelleen yleisiä kiltin tytön ja suorittajan roolit. Liioiteltu vastuunkanto ja vahvuus ovat useille suomalaisille naisille tyypillisiä toimintatapoja. Nainen tukahduttaa omat tunteensa (erityisesti kielteiset) ja tarpeensa, mikä puolestaan tuottaa naiselle sisäistä pahaa oloa ja vaikuttaa tämän arkeen monin eri tavoin.
Äidin merkityksestä naisen elämässä
Jokainen meistä tarvitsee sisäisen kokemuksen hyvästä äidistä. Jos tällaista kokemusta ei ole, on se rakennettava omasta äitisuhteesta. Kokemus suojelevasta ja hyvästä äidistä kehittyy, kun äiti jaksaa viettää aikaa tyttärensä kanssa, hyväksyy hänet, eikä tarkastele häntä omista tarpeistaan käsin. Hyvä äiti myös kestää kielteiset tunteet tyttäreltään sekä antaa hänen irtautua ja aikuistua. Hyvä äiti ei vaadi itseltään täydellisyyttä, eikä kuormita tytärtään omilla vaikeuksillaan, kuten parisuhteellaan. Hyvän äidin vastakohtana toisessa ääripäässä on paha äiti. Paha äiti laiminlyö tytärtään. Hän ehkä kävelee tyttärensä tunteiden yli, eikä jaksa kuunnella tai välittää saatikka rakastaa tytärtään. Todellisuudessa kukaan äiti ei ole yksinomaan hyvä tai paha, vaan enemmän ja vähemmän vajavainen ihminen. Riittävän hyvä äiti on tarpeeksi hyvä.
Tavoitteena on hyväksyä äiti sellaisena kuin hän on. Jos äitisuhde hiertää, sitä voi tutkia vielä aikuisena. Hyvän sisäisen äiti-kokemuksen rakentaminen voi auttaa saavuttamaan myös sisäisen rauhan. Äiti-tytär-suhteet ovat yksilöllisiä. Suhteeseen vaikuttavat monet seikat, kuten esimerkiksi eri sukupolvien välinen kuilu ja eri ajassa eläminen, kulttuurien väliset erot, temperamenttierot ja erilaiset tunteiden ilmaisumahdollisuudet. Äiti-tytär-suhteen tutkiminen on tärkeää, koska äiti antaa tyttärelleen mallin naiseudesta, lähisuhteista ja rakkaussuhteesta. Tyttären lähisuhteet ovat usein samankaltaisia kuin hänen suhteensa omaan äitiin. Esimerkiksi parisuhde voi muistuttaa suhdetta äitiin. Jos naiselta puuttuu henkilökohtainen kokemus hyvästä äiti-tytär-suhteesta, saattaa hän hakea hyväksyntää itsensä ulkopuolelta. Hän saattaa uhrautua liikaa muiden hyväksi ja samalla laiminlyödä itseään. Nainen saattaa siten määritellä itsensä äitinsä tai muiden ihmisten kautta ja samalla ohittaa itsensä ja omat tarpeensa lähisuhteissa.
Jos äiti ei ole käsitellyt suhdetta omaan äitiinsä, hän voi tiedostamattaan käydä läpi omaa irtautumistaan tyttärensä kautta, eikä osaa asettaa hänelle rajoja. Tytär saattaa vastaavasti jäädä äitiin kiinni eikä osaa irrottautua äidistään. Kun tytär vielä aikuisena turvautuu äitiinsä, heittäytyy hän takaisin lapseksi. Näin ollen tyttärellä ei ole mahdollisuuksia kasvaa itsenäiseksi erilliseksi ihmiseksi. Jos tytär ei pysty asettamaan rajoja äidilleen, sotkeutuu äiti tyttärensä elämään vielä aikuisenakin. Rajojen vetäminen tapahtuu yleensä tyttären murrosiässä, mutta niiden hahmottaminen saattaa olla vaikeaa. Luonteeltaan vihaisten tyttöjen voi olla helpompi päästää irti äidistään kuin kilttien tyttöjen. Jos tytär on liian lähellä äitiään, on hänen vaikeaa päästä kiinni omiin sisäisiin tunteisiinsa ja kokemuksiinsa. Jos tytär ei saa ollenkaan yhteyttä äitiinsä, hänellä ei ole hyvä olla. Tällöin pienetkin asiat saattavat laukaista jännitteitä.
Kierteen pysäyttäminen ja kasvun edellytykset
Aikuinen ihminen kantaa itse vastuun omasta elämästään, ei enää äiti. Äitiään ei voi muuttaa, mutta omaa suhtautumistaan voi. Tytär voi myös rakentaa sisäisen mallin hyvästä äidistä, joka suojelee ja on tukena. Tämä edellyttää, että saa ensin kosketuksen omiin äitiä koskeviin tunteisiin ja niiden käsittelemiseen. Se ei ole helppoa, jos äidin hyväksyminen on vaikeaa. Kulttuurimme myös suojelee äitiä. Ei ole sopivaa puhua äidistä pahaa. Syyllisyyden tunteet ja tiedostamaton äidin suojelu estävät myös äidin näkemisen sellaisena kuin hän on. Viha pitää kiinni äidissä ja vihaisuudella välttää itsensä kohtaamisen. Kokemus siitä, ettei äiti hyväksynytkään minua on tuskallista ja edellyttää surutyötä, johon voi tarvita ammattiauttajan apua.
Vasta kun tunteet on käsitelty ja surtu pois, voi alkaa tutustua omaan äitiinsä ihmisenä. Äidiltä voi myös kysyä asioita. On kuitenkin syytä varautua siihen, että häneltä ei välttämättä saa toivottuja vastauksia. Äiti on nyt erilainen kuin aiemmin, eikä hän ehkä halua vastata Asioiden käsittelyä voi helpottaa turvautumalla rakentamaansa sisäiseen malliin hyvästä äidistä. Myös suvun naisten elämään ja heidän toimintatapoihinsa voi tutustua saadakseen enemmän näkökulmaa. Jos äiti on kuollut, häneen voi tutustua myös hänet tunteneiden ihmisten kautta.
Äiti-tytär-suhteen tarkastelu voi muuttaa suhtautumista omaan itseen ja naiseuteensa. Suhteen käsittely voi auttaa kasvamaan myös muissa ihmissuhteissa, koska suhtautuminen äitiin vaikuttaa myös muihin ihmissuhteisiin. Käsittelemätön äitisuhde voi olla kuin tikittävä aikapommi, joka räjähtäessään voi aiheuttaa ihmissuhteissa harmia ja jopa tuhoa.
Lähde: Helena Palojärven luento 26.1.2015 “Äitisuhteen merkityksestä naisena kasvamisessa”